Tänään alkoi Idols, jonka katsomisesta jostain syystä tykkään. Hävettää myöntää, kun en oikein kuulu ko ohjelman kohderyhmään ja suurin osa teistä taitaa olla täysin väsyneitä koko formaattiin... En ole itse lainkaan taiteellinen enkä vähääkään musikaalinen ja nautin suunnattomasti muiden taiteellisesta osaamisesta (niin, minun mielestäni koko ohjelmassa on parasta ne onnistumiset). Nytkin muutama tyyppi sai kylmät väreet kulkemaan selkää pitkin. Ihanaa! Sama fiilis tuli muuten, kun katsoi Dancea tai Tanssii Tähtien Kanssa ohjelmaa (siis silloin, kun tanssijat onnistuivat). Silloin tällöin tällainen epäkultturelli perusjunttikin tuntee, mitä se on kun taide ja kulttuuri "koskettaa mua".
Idols kokemuksen kruunasi meidän valtavankokoinen valkoinen nahkaunelmasohva ja kunnon torkkupeitto. Peiton on tehnyt taitava äitipuoleni (koko peitto on kuvattuna maestron blogissa). Peiton värimaailma on otettu seinällämme roikkuvasta Ikean taulusta (joka on tuparilahja ihanalta äidiltäni).
Näiden kuvien myötä tapahtuu myös ensimmäiset blogikurkistukset meidän "uuteen" kotiimme (josta todennäköisesti tulen jatkossa kirjoittamaan kyllästymiseen saakka):
 |
| Eijan joululahja: torkkupeitto ja Singaporesta tuodut koristetyynyt |
 |
| Peiton värimaailma on kuvan taulusta (johon on näköjään kuvatessa tullut ikäviä heijastuksia -alareunassa on mm peitossa olevaa violettia) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti