Helposti lisää säilytystilaa

Hupsista.  Meidän muuttoon on aikaa alle viikko! Suomen muuttolaatikko oy:stä toimitettiin eilen 120 kpl muuttolaatikoita, joihin tämä meidän nykyinen koti pitäisi seuraavien päivien aikana pakata. Arki on viime kuukaudet ollut sen verran kiireistä ja hektistä, etten ole juurikaan ehtinyt fiilistellä uutta kotiamme. Viimeisten parin päivän aikana suu on kuitenkin kääntynyt väkisinkin hymyyn: Ihana päästä vihdoinkin asumaan ja sisustamaan kaunista ja tilavaa unelmiemme kotia (talokaupoista juttua täällä)

Suurin syy asunnon päivittämistarpeellemme oli lisätilan tarve. Koska ylimääräiset säilytystilalle on aina tarvetta, ajattelin jakaa teille idean, jolla saa helposti lisää säilytystilaa. Kyseinen idea syntyi pesänrakennus-hormonihuumassa,  ja toteutin sen nykyiseen kotiimme  jäädessäni pikkujiistä äitiyslomalle.

Useimpiin "muiden rakentamiin" (eli rakennusfirmojen asunto-osake muotoiset asunnot) asuntoihin on asennettu perusvaatekaapit ilman mitään hienouksia eli ovien takaa paljastuu joko hyllyjä tai vaatetankoja. Näin on meilläkin. Osa hyllyväleistä oli ainakin meillä epäkäytännöllisen korkeita ja päädyinkin tilaaman lähes jokaiseen kaappiimme mittojen mukaan 1-2 ylimääräistä hyllylevyä kannattimineen ja TA-DAA hyllytilaa tuli (kaikki kaapit yhteenlaskettuina) jopa yhden kaapillisen verran lisää. Helppoa! Eikä lisätila syö huoneneliöitä, kuten esim. säilytyslipasto tmv. ratkaisu tekisi. Uusien hyllyjen korkeus jäi matalaksi, ja lisäsinkin hyllyjen käytettävyyttä laittamalla niihin Ikean koreja. Mielestäni korit toimivat ihan hyvin ilman varsinaisia kiskoja.

 





 

Alin hylly teetetty/ lisätty jälkikäteen, ja näin epäkäytännöllisen korkea hyllyväli saatiin tehokäyttöön.



Hyllylevyjen tilaaminen mittojen mukaan oli suhteellisen edullista ja toki vielä halvemmalla pääsee, kun sahaa hyllyt itse mittojen mukaan rautakaupasta saatavasta isosta hyllylevytavarasta.

Toivottavasti vinkistä on jollekin hyötyä!

Neuvoja tuplaäitiyteen

Ystäväni on hiljattain saanut toisen lapsen ja heilläkin lasten ikäero on suhteellisen pieni (kaksi vuotta). Hän kaipaili vinkkejä kaksilapsiseen arkeen. Meillä on opeteltu kaksilapsisuutta nyt kahdeksan kuukauden ajan ja tällaisia ajatuksia heräsi meidän arkemme perusteella.

Tärkeimpänä neuvona on ehdottomasti: tapaa aikuisia ystäviä (mielellään päivittäin). Pakettiin kuuluu yleensä myös sinun lapsesi ja useimmiten myös tämän toisen aikuisen lapset, mutta silti aikuiseen seuraan hakeutuminen on välttämätöntä. Muista kuitenkin säännöllisesti myös rauhoittua kotiin. Huomaat kyllä miksi tämä(kin) on tärkeää.

Loput ohjeista kirjasin listaksi. Ne eivät ole minkäänlaisessa tärkeysjärjestyksessä.

1) opettele sietämään sotkua ja epäjärjestystä (tai jos välität sotkusta, älä välitä väsymyksestä).

2) opettele priorisoimaan: tärkeintä on että lapset saavat päivittäin vaatteet, puhtautta, ruokaa ja lepoa, sekä tietenkin rakkautta ja rajoja. Tämän lisäksi pystyt hoitamaan muutaman muun asian (joista yksi on väkisinkin kodin siisteys ja toinen oma uni - tilaa jää siis enää yhdelle tai kahdelle jutulle), mutta et enempää. Jos joku asia on niin tärkeä, että haluat mahduttaa sen vauvavuoteen, hyväksy että joudut luopumaan jostain muusta. Kun priorisoit tietoisesti asioita, sinun on helpompi hyväksyä, että joudut toistaiseksi luopumaan joistakin sinulle tärkeistä asioista. Tietoisuus vähentää mielipahaa ja auttaa sietämään omaa rajallisuutta.

3) Huolehdi myös omista perustarpeistasi. Tässä pätee sama analogia kuin lentokoneen hätäohjeissa: huolehdi ensin happinaamari itselle ja auta sitten vasta muita (ihmettelen edelleen sitä, että miten en yhden lapsen kanssa muka ehtinyt syömään, mutta kahden kanssa olen syönyt lähes päivittäin. Toki yksi syy on se, että nyt ruokaa on laitettava lasta varten ja sama ruoka menee myös itselle, kun taas esikoisen vauva-aikana näin ei ollut).

4) purkkiruoka on ok (silloin tällöin). Ole muutenkin itsellesi armollinen.

5) Opettele sietämään itkua - sitä on luvassa! Yleensä lapsilla on yhtä aikaa nälkä, väsy, märkä vaippa, sylin tarve jne. ja sinua on vain yksi. Pukemistilanteet on (ainakin meillä) erityisen hermoja raastavia huutokonsertteja (vauva huutaa harmitusta ja kuumuutta samalla kun parhaaksi mukaan yrität pukea rimpuilevaa esikoista). Minun oli helpompi hyväksyä nämä välttämättömät (vauvan) itkut, kun kysyin asiasta neuvolasta. Vastaukseksi sain, että on normaalia, että vauva itkee kaksi tuntia päivässä. Eli itkeminen muutamia kertoja päivässä on normaalia (pukemisen tai muun odottamisen yhteydessä) eikä se, että äiti ei pääse sylittämään itkevää vauvaa vielä "riko" häntä, etenkään jos äiti itkun aikana tyynnyttelee vauvaa äänellään ja puheellaan kertoen/ osoittaen ettei hätää ole.

Isosisarus on aina valmis lohduttamaan itkevää vauvaa. Myös ikävystyneen vauvan viihdyttäminen hoituu ja pian talo täyttyy naurusta ja kikatuksesta. 

6) Opettele heti aluksi käskemään lasten isää (lastenhoitoon ja kodinhoitoon liittyvissä asioissa). Älä pyydä. Näin vältät väärinymmärrykset ja mieliphat (tämän käskemisohjeen sain sekä omalta mieheltäni ja pikkujiin kummisedältä).

7) Rutiinit helpottavat arkea.

8) opettele pyytämään apua.

9) pyydä apua.

10) opettele nukkumaan päiväunet.

11) valmistaudu riittämättömyyden tunteisiin

12) viettäkää silloin tällöin pyjamapäivä

(ulkovaatteet puetaan yöpukujen päälle ja illalla vasta vaihdetaan tilalle puhtaat yökkärit).

13) hyväksy että lähteminen kestää 20-90min ja että olet usein myöhässä.

14) Käykää koti/ perhetreffeillä. Leffatreffit kotisohvalla on luksusta! Ja perheillallinen Rossossa on tämän vauvavuoden ajan todella romanttista ja luksusta.

15) ipad on ihan kelpo lapsenvahti ja sen turvin pääset postilaatikolle, laitat ruuan tai hengähdät.

Kaikesta kiireestä huolimatta välillä ehditään piirtää, muovilla ja rakentaa palapelejä yhdessä. Kun yhteinen aika esikoisen kanssa ei ole itsestään selvää, on se sitäkin mielekkäämpää.

16) Hyväksy se että et käy enää vessassa yksin ja syödessä sinulla on lapsi sylissä tai syöttötuolissa syötettävänä.

17) Fiilistele ajatuksella, että tämän vuoden jälkeen yksinänen vessareissu ja pitkä suihku ovat nousseet dayspa hoidon tasoiseksi luksukseksi. Voit myös onnitella itseäsi: sinusta on (vihdoinkin) tullut sellainen tehopakkaus, joka saa tunnissa aikaiseksi viikon työt.

18) ole luova: tonnikalaperunasoselaatikko= mummonmuussi johon on sotkettu purkillinen tonnikalaa.

19) Muista nauttia. Elät elämäsi ehkä raskainta mutta onnellisina aikaa. Väsymykseen auttaa huumori. Väsymys ja kiire ovat perusolotilasi tulevat vuodet, mutta vastapinoksi saat lukemattomia säännöllisesti toistuvia onnenhetketkiä: naurua, hymyjä, uuden oppimista, onnistumisia, läheisyyttä... Nauti, kun saat seurata miten sisaruus, rakkaus ja yhteenkuuluvuus kasvavat päivä päivältä.

20) Välillä on rankempaa, mutta hyvät hetket peittoaa huonot sata-nolla. Huonot hetket ja päivät unohtuu hetkessä (esim. sairastaminen on rankkaa mutta seuraavalla viikolla et edes muista milloin olette viimeksi olleet kipeinä). Ja oikeasti, kaksilapsisuus soljuu eteenpäin paljon helpommin kuin ikinä uskalsit toivoa.

Muistoja

21) Aika kuluu hurjan nopeaa (vaikka välillä (yleensä klo 17-20 ja/ tai lasten isää töistä kotiin odotellessa) se suorastaan seisoo), etkä meinaa pysyä perässä. Muistisi on myös hatara, joten kerää ja kirjaa ylös muistoja, kuvia, tapahtumia, iloja, onnen hetkiä, hassuja sanontoja, kauniita sanoja.. Ihastele pieniä varpaita ja niiden kopinaa lattiassa.

Vauvan varpaat. Awwww.

22) Välillä on tosi rankkaa ja kireää. Silloin auttaa, kun pysähdyt ja halaat, rutistat & suukotat lapsiasi. Mieli kohenee myös, kun silität poskeasi vauvan pehmeällä kädellä.

23) Toimit autopilotilla ja tavaroita hukkuu päivittäin. Löydät ne todennäköisesti roskista, mikrosta, jääkaapista tai hoitopöydältä.

Kylläpä niitä riittikin (aihe sattui olemaan hyvin ajankohtainen)Millaisia vinkkejä teiltä löytyy? Kaikki vihjeet otetaan ilolla vastaan!

Kukkuu, Gugguu

Löysin viime joulukuussa facebookin joulukalenteriarvonnan myötä suomalaisen vaatemerkin Gugguun. Ihastuin etenkin heidän jumpsuiteihinsa sekä college- ("baggyt") ja trikoohousuihin ("pantsit"). Yhteistä näille kaikille kolmelle on isot, geometriset taskut. Gugguun sivuilla kerrotaan lasten toiveiden olleen yksi vaatteiden suunnittelun lähtökohta (eettisyyden, käytännöllisyyden ja laadun lisäksi), ja isot aarteiden keräilyn mahdollistavat taskut ovat olleet erityisesti poikien toiveena. En edes osannut ajatella käytännöllisyyttä pienten poikien näkökulmasta, mutta hienoa että tyyli ja käytettävyys tulevat samoista elementeistä! Tyttöjen ballerina toiveiden mukaisesti kevät mallistosta löytyy ihania frillamekkoja ja -paitoja. Taskujen ja frillojen lisäksi Gugguun vaatteille on ominaista geometriset, selkeät linjat. Tykkään! Vaatteet ovat linjakkaita mutta kuitenkin leikkisiä ja moderneja. Väreinä löytyy sekä hillittyä mustaa, harmaata tai beigeä tehosteväreillä raikastettuna että värikkäämpiä, sesongin mukaan vaihtuvia värejä. Nämä kaikki elementit (värit, isot taskut, geometrisyys ja selkeät linjat) yhdistyvät ihanasti esim vinovetoketjuisessa jumpsuitissa, joka olikin meidän ensimmäinen Gugguu hankinta.

Tämä joulukalenteri tarjouksesta tilattu musta jumppis pistaasilla vetoketjulla on meidän lempivaate. Jopa isojii mainitsee joka kerta, kun jumppis puetaan päälle, että onpas sulla poika hienot vaatteet. Se on paljon mieheltä joka ei välttämättä huomaisi, jos meidän lapsilla olisi joka päivä samat vaatteet päällä. Niin paljon isikin näistä vaatteista tykkää, että lupa Gugguu hankintoihin heltiää uskomattoman helposti. En ole vielä isojiille kertonutkaan, että Gugguu valmistaa myös aikuisten huppareita ja housuja.



Gugguu vaatteiden hankkiminen voi olla lähes yhtä vaikeaa kuin ikuistaa kameralla lumilinnan ikkunasta kurkkiva kaksivuotias.  No, vaatteet saatiin hankittua mutta kuvaan tallentui vain hiha.

Gugguu on toiminut vuodesta 2013 lähtien ja sen suosio on ollut valtavassa nousussa. Suosituimmat vaatteet myydään toistuvasti loppuun heti julkaisuajanhetkellä. Osasin varautua siihen, että himoitsemani college baggyt ja trikoo pantsit myytäisiin pian julkaisemisen jälkeen loppuun ja olinkin varmistamassa ostokset meille heti julkaisu hetkellä. Hyvä niin, sillä tietyt vaatteet ja värit myytiin loppuun ensimmäisen viiden minuutin aikana! Näin siitäkin huolimatta, että tuotantomäärää oli kolminkertaistettu edelliskerrasta. Suuresta ostoryntäyksestä huolimatta sain kotiutettua meille tämän kevään mallistosta kaikki toivomani tuotteet. Käyttöön pääsivät heti mustat ja beiget trikoo pantsit sekä korallin väriset

college baggyt. Lisään niistä sovituskuvia vielä myöhemmin (muut Gugguu fanit kaipailevat niitä pähkäillessään, minkä koon vaatteesta ostaisivat. Te muut voitte ihastella meidän lapsia ja kuvien iloista sekamelskaa tiskeineen, sohvalla lojuvine vaatteineen ja leluineen).

Nämä ihanuudet jäivät odottamaan joko sopivampia kelejä tai käyttäjien kasvua. Mitäs tykkäätte? Gugguu on ehdottomasti kovista kotimaisista lastenvaatebrändeistä (Papu, Aarrekid, Gugguu) minun suurin suosikkini, vaikka ihania kaikki kolme ovatkin .

Ta(i)va(a)llista kahvia

Meillä eletään edelleen melkoisessa univajeessa: Vauvan lääkitystä yritetään lopettaa, mikä tarkoittaa unia parhaimmillaankin 60minuutin pätkissä. Lisäksi pikkuinen on niin väsynyt ja kierroksilla, että nukahtaminen on vaikeaa, ja äiti ei voi enää nukutellessa päivitellä blogia. Täytyy todeta, että tarpeellinen henkireikä ja pakopaikka ollut tämä blogi ja käytännössä ainoa keino saada "omaa aikaa". Toivottavasti meillä illat pian taas rauhoittuu ja pääsen iltaisin rustailemaan blogitekstejä. Nyt hoidellaan vierotusoireita päiväuniaikaan...

 

Univajeesta johtuen kahvi on ollut viime päivinä arvossaan. Ja on meillä toki taas kokeiltu, josko kofeiiniton dieetti parantaisi tällä kertaa vauvan unia, mutta (äidin onneksi) sillä ei ole ollut vaikutusta uniin.

 

 

 

Meillä juodaan ihan tavallisella (ei edes Moccamaster) kahvinkeittimellä keitettyä kahvia. Löytyy meiltä Krupsin 10-vuotta vanha espressokeitinkin, joka keittää mielestäni yllättävän hyvät espressot. Silti laitetta ei tule käytettyä käytännössä ollenkaan. En ole (ainakaan toistaiseksi) hankkimassa meille minkäänlaista kahvikonetta: Tarvitsen kahvini vahvana ja runsaskofeiinisena, ja mielestäni kotona ihan tavallinen kahvi toimii hyvin täsmävirkistäjänä. Lisäksi erikoiskahvi tuntuu erityiseltä, kun sitä ei ole aina saatavilla: on niin ihana nauttia lattea tai capuccinoa kahvilassa tai naapurissa (terkkuja E <3) ja rentoutua samalla. Minun makuhermoni ovat sen verran karskit ( vai mikä on hienostuneen makuaistin vastakohta??), että tuskin erottaisin itse tuoreeltaan jauhetun kahvin makua tavallisesta kaupan kahvista. Siten en osaa haaveilla myöskään kahvimyllystä.

 

 

Kaikesta huolimatta meillä juodaan minun mielestäni mainostaminen arvoista kahvia :-). Useampi vieraamme (joista tosin 80% on ollut enemmän ja vähemmän väsyneitä kotiäitejä) on maininnut kahvin hyvän maun. Jaan teillekin nyt arkisen, mutta hyvä kahvimme salaisuuden:

 

1) Kahvina meillä käytetään Löfbergs Lila jubileum kahvia. Maistoin itse tätä kahvia kerran ystäväni luona kyläillessäni ja kokemus oli pienessä mittakaavassa tajunnanräjäyttävä. Löfbergs Lilan jubileum on vain yksinkertaisesti tosi hyvää kahvia.

 

2) Löfbergs lilan kanssa sekoitan (noin puolet puruista) Mokkamestareiden hasselpähkinäkahvia. Tämän kahvin löysin Life-myymälän joulualesta pari vuotta sitten ja se oli rakkautta ensi siemauksella. Valitettavasti Life myy tuota kahvia vain joulun aikaan. Myös Pentikiltä saa Mokkamestareiden hasselpähkinää (ympäri vuoden), mutta aina tuota rakastamaani makua ei ole hyllyssä ja muita makukahveja en kelpuuta. Onneksi Mokkamestareilla on oma nettikauppa, josta kahvivarastoja voi  täydentää. Caffilla muuten on vastaava hasselpähkinämaku, mutta valitettavasti heidän kahvinsa ei pääse lähellekään Mokkamestareiden tarjoamaa makuelämystä.

 

 

 

Ah. Kahvi (ja pulla) ja lastenvaatteet. Siinäpä tämän äidin intohimot ja rentoutumiskeinot. Voisin täyttää koko blogin ja instan kahvi- & lastenvaatekuvilla - you have been warned: lastenvaatekuvia tulossa, ja paljon.

Valitut palat

Tämä mennyt viikko oli muutaman päivän osalta vähän raskassoutuisempaa arkea ja siksi iso osa  viikosta ei ihan sovi blogin aihepiiriin (huonot päivät sensuroidaan). Kuitenkin viikosta löytyy sen kummemmin kaivelematta paljon hyvääkin.

Joten tässä viikon highlightit:

Aivan ensimmäisenä iso kiitos rakkaat ystävät (erityisesti iso-tee Oulusta ja sirokaunisihana-jii tästä naapurista), kun kuuntelitte ja autoitte vilpittömästi ja suurella sydämellä minua. Arvostan.

Kaksi päivää pääsiäistä

Saimme eilen parhaan ystäväni puolisoineen meille pääsiäispäivälliselle. Oli kyllä erittäin tervetullutta pitkästä aikaa rentoutua ja istua iltaa aikuisten kesken (tai melkein aikuisten kesken: tyttöjii ei rauhoittunut nukkumaan ja oli menossa mukana, kun taas pikkujii meni tapansa mukaan kiltisti nukkumaan, ja muiskautti vielä mennessään iltasuukon myös vieraille). Kiitos seurasta ja kivasta illasta rakkaat!

Ruuaksi tarjosimme Glorian ruoka&viini lehden ohjeella tehtyä lammasta ja bataatti-linssipataa. Jälkkärinä oli Kinuskikissan nopea ja helppo minttusuklaakakku, jonka koristelua helpotin vielä soveltamalla instasta löytynyttä pääsiäishenkistä kindermuna koristelua. Ruoka oli hyvää, mutta toivomisen varaakin jäi, sillä paistiliha ei tässä muodossa ole parhaimmillaan (vaan sopii mieluummin pataan tai nyhtölampaaksi). Aiempina vuosina olemme tehneet yrtti-feta lammasta fileestä, ja taidamme jatkossa palata tähän hyväksi havaittuun reseptiin. Bataatti-linssipata oli kuitenkin helppo ja nopea valmistaa (kypsytysaika vain 10min) ja makukin oli hyvä, joten pata pääsee jatkokäyttöön.

Tässä vielä resepti bataatti-linssipataan:

1 BATAATTI
1 VALKOSIPUKINKYNSI
1 SALOTTISIPULI
1 RKL ÖLJYÄ
2DL PUNAISIA LINSSEJÄ
4DL KANA/ KASVISLIENTÄ
1 RKL TUORETTA TIMJAMIA
4 KIERROSTA PIPPURIA MYLLYSTÄ
1/4 TL SUOLAA
1/4 SITRUUNAN MEHU

Silppua valkosipuli ja sipuli ja kuullota kattilassa öljyssä. Lisää pilkotut bataatit. Huuhtele linssit hyvin ja lisää kanaliemen kanssa kattilaan. Keitä 10 minuuttia tai kunnes bataatit ovat kypsiä. Lisää mausteet ja sitruunamehu.

Minttusuklaakakku oli todella tuhti ja tumman suklaan vuoksi vähän kitkeräkin. Maku tosin oli tasaantunut seuraavana päivänä, jolloin kakku oli mielestäni parhaimmillaan, eikä ollut ollenkaan enää kitkerä. Reseptiä voisi ehkä kuitenkin muokata korvaamalla osan tummastasuklaasta maraboun minttusuklaalla. Ja alkuperäisen reseptin porkkanakoristeet olisivat varmasti tasapainottaneet myös kakkua hyvin. Vaikka kakku on nopea ja helppo valmistaa, mikään viime tingan kakku se ei kuitenkaan ole, sillä pohjan pitää antaa kunnolla jäähtyä ennen täytteen lisäämistä. Kindermuna päällysteet olivat ihan kivat, mutta koska en antanut täytteen yhtään jähmettyä ennen koristelua, painuivat koristeet suht syvälle kakkuun. Lisäksi suklaarouhe jäi ajanpuutteessa lisäämättä. En tiedä meninkö lupaamaan edellisessä postauksessa liikoja ruokakuvien hienouden suhteen. .. Mutta ehkä tämä menu kuitenkin voitti mustekalanakit?

Tänään vietettiin viimeistä lomapäivää ja lähdimme heti aamusta Fallkullan tilalle eläimiä katsomaan. Sää oli ihana ja mekin saimme vihdoin nauttia plussa-asteista ja auringonpaisteesta, jota on tähän saakka täällä etelässä näkynyt vain pohjoisen ystävien Facebook kuvissa.

Päivän kruunasi tämän (näköjään viimeisen päälle kaupunkilais) äidin tarjoamat röhönaurut: Fallkullaan saapuessamme selitin pikku-jiille isoon ääneen ja useasti toistellen, että katso tuolla on lampaita. Iso-jiille sitten kummastelin niiden lampaiden isoa kokoa, mihin hän totesi minun lampaiden olevan vasikoita... Just.

Eikö tämä näytäkin kaukaa katsottuna ihan lampaalta? Anyone? 




Lankalauantain löpinät

Meillä heräsi eilen aamulla iloinen, hymyilevä ja höpöttelevä pikkumies, joka pyysi heti alakertaan päästyään kinkkua ja leipää. Ja voi sitä onnea, joka loisti pikkumiehen kasvoilla, kun toive toteutui! Riemua tässä päivässä riitti myös ostoskeskus reissullamme: leikkipaikalla telmimisen lisäksi pikkujii sai juosta parhaan ystävänsä kanssa tämän isän työpaikalla upouusien luksusautojen seassa. Paljoa huonommaksi ei jäänyt myöskään kirmailu taaperokärryn kanssa Vepsäläisen sänkymaailman pitkillä käytävillä. Päivän kruunasi kotona pikkumiehen toiveesta desin mitalla tarjoiltu raanavesi. Ihanaa elämästä nauttimista! Valitettavasti vaatimustaso näiden elämysten suhteen vääjäämättä nousee kokemuks(i)en karttumisen myötä, mutta toivottavasti lapseni siitä huolimatta osaisivat läpi elämänsä nauttia myös pienistä ja arkisista asioista. Ja ehkä me aikuisetkin voisimme silloin tällöin kokeilla, miten piristävältä totutusta poikkeaminen tai uusi näkökulma voi tuntua.

 

 

 

Kotimatkalla huomasimme, että olin unohtanut ruokakaupan alennusmyynnistä välipalaksi ostamani jäätelöpikarit ostoskassiin, jossa ne olivat saaneet sulaa pari tuntia. Luulin, ettei tällaista vahinkoa voisi minunlaiselleni herkkuaddiktille sattua, mutta kaipa poikkeus sitten vahvistaa säännön...

 

 

No, tilannehan suorastaan pakotti minut testaamaan muutama päivä sitten Iltasanomista bongattua muffinssireseptiä. Joo, ei mennyt niin kuin Strömsössä... Muffinssien koostumus oli kuivakka sekä vähän kuminen ja pahvinen. Meidän kahvinmakuinen jätski(sula) oli makeutettu stevialla ja vaikka taikina maistuikin hyvältä, itse muffinssien maku oli jotain teeleivän ja pahvin välimaastosta ja koostumuskin melko tiivis, kuivakka ja pahvinen. Jos et siis halua nauttia jäätelömuffinsseja voin ja serranokinkun kanssa, suosittelen vähintäänkin kokeilemaan reseptiä (5dl jäätelösulaa, 2,5dl vehnäjauhoja, 1,5tl leivinjauhetta) normaalilla (sokeroidulla) jäätelöllä. Lisäksi suosittelen erittäin vahvasti lisäämään taikinaan reseptissäkin ehdotettuja marjoja tai suklaata, tai muuta kosteuttavaa ja makua/ makeutta antavaa raaka-ainetta. Myös jäätelö, jossa on "sattumia" toimisi varmasti tällaista "sileää" jäätelöä paremmin (voi itku mitä termejä!). Annan tälle reseptille ehkä vielä yhden mahdollisuuden, mutta voi olla, että jatkossa heitän jäätelösulan mieluummin roskiin, kuin syön siitä valmistettuja muffinsseja. Vaikka itse leivonnaiset olivatkin pettymys, oli päällysteen pääsiäisraekarkki & mintunlehti yllättävän maukas kombo (ilman minttua nuo karkkirakeet on karseita).

 

 

 

Muffinssien lisäksi tänään testattiin mustekalanakkeja - inspiraatio näihin on peräisin, mistä muuallakaan kuin, kunnon niksipirkasta :-D. Nakit valmistettiin kattilan sijaan uunissa, mikä johti vähän kurttuiseen ulkomuotoon. Siitä huolimatta maistuivat pikkumiehelle erityisen hyvin.

 

 

Tänään päästäänkin sitten nauttimaan pääsiäisateria ystäviemme seurassa, joten fiinimpiä (toivottavasti) ruokakuvia luvassa pian.

 

 

P.S tyttöjii ei shoppaillut tällä kertaa vaaleanpunaisessa ja röyhelöissä, niin pitihän tää poikkeava päivänasu tallentaa:

 

  

Kaunista ja kehittävää

Pikku-jii sai viime jouluna Oulun kummeilta/ serkulta lahjaksi palapelin, johon tämä äiti ihastui aivan täysin: Palapeli on juuri sopiva ja kehittävä lelu +/-2-vuotiaalle (peliin kuuluu 12kpl kahden palan eläinaiheisia palapelejä). Lisäksi palapeli on poikkeuksellisen kaunis. Kyseinen lelu onkin yksi sekä äidin että pojan lempileluista ja siksi päivittäin käytössä.

 

 

 

Halusin ehdottomasti selvittää, mistä näin ihania leluja voisi hankkia lisää. Google-haku pelin valmistajan (Djeco) nimellä vei melko nopeasti Lilleri Lalleri- nimiseen verkkokauppaan, jossa oli myynnissä kunnioitettava määrä Djecon tuotteita ja kaikkea muutakin kivaa.

 

Selatessani Lilleri Lallerin valikoimaa löysin Djecon pahviset leikkikuutiot, joihin olin ihastunut lasten vaarilassa (minun isäni luona). Näissä kuutioissa minua viehätti juuri samat asiat kuin palapelissämme: Lelu on sekä kaunis että kehittävä. Näihin "hauskoihin kuutioihin" on mahdutettu mieletön määrä oppia: Kokojen hahmottaminen, numerot, värit, eläimiä... Mielestäni ihan täydellinen lelu!

 

 

Lilleri Lalleri verkkokaupan takana on Hiiviskettu oy- niminen lelujen maahantuoja ja Lilleri Lallerin sivuilla sanotaan näin: "Hiiviskettu Oy on korkealuokkaisten leikkikalujen ja sisustustavaroiden maahantuoja. Kaikki edustamamme tuotteet ovat iloisia, laadukkaita ja raikkaita.

Klassiset lelut ja pelit, ranskalaisten taitelijoiden kuvitukset sekä uusi design miellyttävät myös aikuisia."

 

 Yhdyn ylläolevaan täysin ainakin noiden kahden livenä näkemäni lelun osalta.

 

Kävin kurkkimassa myös ranskalaisen Djecon sivuja (tosin puhelimella pääsi vain blogiin -varsinaiset sivut minulla on vielä näkemättä) ja kyllä niistäkin tuli hyvä fiilis. Näitä leluja haluan kyllä hankkia meille ja muille lisää!

 

Ylläolevien minulle jo tuttujen tuotteiden lisäksi ihastelin mm näitä Djecon leluja selatessani Lilleri Lallerin sivuja (kuvat lainattu Lilleri Lallerin sivuilta):

 

Sisustustarrat (tämä mittatarra hankitaan meille uuteen kotiin):

 

 

Pujottelulelu

 

 

Ja kauniit, puiset magneetit (näitä oli sopivasti 24kpl, joten ne sopisivat erinomaisesti pikkutaapertajien joulukalenterin yllätyksiksi. Tämä idea magneeteista adventtikalenterissa on poimittu ihanalta ystävältäni Marialta.)

 

Lilleri Lallerissa voi asioida joko verkkokaupassa tai paikanpäällä Helsingin Herttoniemessä. Suosittelen lämpimästi tutustumaan heidän (Djeco) tarjontaansa!

 

Pikaruokaa

 Meillä kokataan nykyisin todellista pikaruokaa: Ruuan pitää valmistua niin nopeasti, että energinen, vilkas ja tempperamenttinen kaksivuotias ei saa kovin suurta vahinkoa aikaiseksi pikkusiskolleen. Parivaljakon lempihommaa on se, kun isoveli nakkaa harson, vaatteen tmv. vauvan pään päälle ja sitten peite poistetaan ja katseiden kohdatessa kikatetaan yhteen ääneen. Isoveljellä vaan on vauhtia niin paljon, että tämäkin leikki päättyy usein pienemmän itkuun, mikäli äiti ei ole vieressä vahtimassa. Tosin pitkään ei jaksa nämä riepuleikit kiinnostaa, joten välillä kokeillaan, miltä tuntuu käyttää siskoa tuolina, miten hienosti sisko liukuu pitkin lattiaa, kun vetää käsistä tai jaloista, tai käännetään väkisin siskon päätä kohti kiinnostavaa lelua. Toki pikkujii osaa olla myös varsin mallikelpoinen veli: Suukottelee, syöttää ja sylittelee vauvaa, opettaa sanoja kirjasta ja ojentaa leluja <3.

 

Rakas parivaljakkoni:

Mutta siihen ruokaan. Olen kaksilapsisuuden myötä yksinkertaistanut arkiruuan erittäin simppeliksi ja nopeaksi valmistaa. Silloin valitettavasti ruuan maku (ja terveellisyys) vähän kärsii, kun maustaminen ja tuoreiden vihannesten käyttö jää minimiin.Tänään onnistuin kuitenkin tekemään superhelppoa ja supernopeaa ja suhteellisen maistuvaa ruokaa. Suosittelen muillekin, joilla on kokkaamiseen aikaa 5minuutin verran, tätä ruokaa kokeiluun

  
Annen supernopea sitruunakana:

1rasia kanan rintafileitä (meillä sattui nyt olemaan pakkasessa hunajamarinoituja, mutta marinoimatonkin käy hyvin. Tähän käyttäisin mielummin paksuja paloja (joiden kypsymisaika on ohuita pidempi), että ehtivät makustua sitruunan kanssa uunissa)

Basmatiriisiä (muukin käy, mutta basmatiriisi kypsyy nopeasti)

Vettä

Kanafondikuutio

1 Säilötty sitruuna suolaliemessä (Löytyy etnisistä kaupoista. Normisitruunakin käy, mutta näitä säilöttyjä käyttäessä ei mene aikaa sitruunan pesemiseen)

1pussi wokkivihanneksia maun mukaan

1 purkki ruokakermaa (voi jättää poiskin)

Laita lasisen uunivuuan pohjalle riisiä ja lätkäise kanafileet päälle. Lisää kanafondikuutio ja vettä niin että riisit peittyy. Kypsennä uunissa 200asteessa 15 minuuttia. Puolita sitruuna ja viipaloi puolikkaat. Lisää vuokaan vettä niin että riisit peittyy (sekoita vesi riisin sekaan) ja sitruunaviipaleet ja haluamiasi mausteita (meillä meni marokkolaista ras el hanout mausteseosta kanojen pinnalle. Suolaa ei tarvinnut kun fileet ja sitruuna&fondi oli jo suolaisia. Mikäli haluat voimakkaamman sitruunan maun, lisää sitruunat heti alussa kanan ja riisin kanssa yhtä aikaa). Kypsennä vielä 15min/ kunnes kanat on lähes kypsiä. Lisää wokkivihannekset ja kerma. Kypsennä vielä 10min.

Ulkonäkö on hyvinkin arkinen, mutta ainakin meille maistui erittäin hyvin. Ja kaiken lisäksi köökissä vietetty aika oli max 5min ja sekin useammassa otteessa, joten tämä ruoka valmistuu siis lähes itsestään!