Auringonpalvojat

Koirapojat ovat kovan luokan auringonpalvojia. Ikuistin aurinkokeilassa nautiskelevat pojat pari viikkoa sitten.

 Onni on...

...paikka auringossa

p.s. etelässä sataa jo toista päivää putkeen lunta. Kiva, kun on puhdasta ja valkoista, mutta kyllä tämä sais jo riittää...

Sarastus

Satuin viime viikolla muutaman kerran pihalle siihen aikaan aamusta, kun aurinko nousee ja värjää taivaan vaaleanpunaiseksi. Ihastelimme postilaatikolla yhdessä naapurin Katin kanssa tuota kaunista hetkeä ja myöhemmin vielä ikuistin tuon vaaleanpunaisen hetken viime tingassa. Kuva ei tee maisemalle oikeutta, mutta kertoo kuitenkin enemmän kuin edeltävät sanat. 

Alla vielä muutamia vanhoja auringonlaskukuvia:

V

Onneksi maailma aina välillä muistuttaa meitä kauneudestaan!

Puutarhanhoito=onni

Jenkkiläisen tutkimuksen mukaan puutarhanhoito lisää onnellisuutta. Mitäpä tähän lisäämään.

Puutarhanhoitokelejä odotellessa täytyy tyytyä nauttimaan tulppaaneista, jotka myös lisäävät oman tutkimukseni mukaan (n=1, seuranta-aika 1v.) ihmisen onnellisuutta.

Kiitos Raijalle kuvan kimpusta!

Seuraavan naistenillan ménu

Katselin juuri viime viikon Top Chef jakson (jakso 8) ja olen tosi vaikuttunut: seuraavan naistenillan ménu on nyt lyöty lukkoon! Coctailpaloilla mennään...

Suolaisena coctailpalana tulee olemaan joko Akselin sashimi lohta tai Anninan seesamipaahdettua lohta (tai molempia). Jälkkärinä Akselin (tai Stockan) macaroneja (ne on niin söpöjä! -koskaan en oo maistanu...) sekä Anninan jogurttimoussea ja ananashilloke. Ehkä tää kaipaa vähän vielä elementtejä, mutta alku on hyvä. Nam!



Ihastuin heti Iittalan (ja Oiva Toikan) Kastehelmi astioihin, kun ne viime vuonna otettiin jälleen tuotantoon. Top chefin myötä ihastus on syventynyt niin, että Kastehelmi taitaa olla meidän tuleva astiasarja =).


Niin, ja Top Chefissä suoksikkini on Akseli.




Akselin lohisashimi (resepti löytyy täältä)

LOHISASHIMI

• 1 dl suolaa
• 7 dl valkoviiniä
• 5 dl riisiviinietikka

Kiehauta ja jäähdytä

• 200 g lohta

Leikkaa tangoiksi. Marinoi viiniliemessä 15 min. Leikkaa annospaloiksi.

• 1 dl majoneesia
• 6 cm pala inkivääriä

Raasta microplanella inkivääri majoneesin joukkoon ja sekoita hyvin, anna maustua yön yli, pakkaa pursotinpussiin.Pursota lohipalan päälle.

Anninan seesamipaahdettu lohi ja jogurttimousse&ananashilloke (resepti löytyy täältä)

SEESAMIPAAHDETTU LOHI

 

Hiero lohen pintaan karkeaa merisuolaa ja anna sen suolautua kylmässä n. 5 tuntia. Leikkaa sen jälkeen ohuiksi tangoiksi.

Paahda seesaminsiemenet pannulla kullanruskeiksi, hiero lohen pintaan. Paahda lohet kuumalla pannulla seesamiöljyssä, jotta pinta hieman kypsyy.

ANANASHILLOKE

• 1 kpl ananas (kuutioksi)
• 300 g passionpyrettä
• 200 g hillosokeri
• 1 kpl liivate

Keitä passiopyre, hillosokeri ja liivate hillokkeeksi, kypsennä ananaskuutiot liemessä, mausta mustapippurilla.

JOGURTTIMOUSSE

• 1 prk turkkilaista jogurttia (valuta)
• 100g tomusokeria
• 1 kpl sitruunanmehu
• 1 liivate

Sulata liivate, lisää se ohuena nauhana valutetun jogurtin sekaan. Lisää tomusokeria, jotta mousseen saadaan makeutta ja mausta lopuksi sitruunanmehulla,

Annoksen päälle pistaasirouhe ja passiohedelmää.

Suosittelen: amppelitomaatti

Sain viime kesänä ystävältäni Saijalta (jolla on erinomainen maku lahjojen suhteen - ja muutenkin) tuparilahjaksi amppelitomaatin. Tomaatti viihtyi erinomaisesti aurinkoisella terassillamme ja teki valtavan määrän satoa koko kesän. Saijan mukaan nuo ruukkutomaatit myytiin (muistaakseni Plantagenilta) loppuun tosi nopeasti. Senpä vuoksi päätin tilata itselleni Viherpeukaloista amppelitomaatin (löytyy täältä KLIK) ja varmistaa tai ainakin yrittää varmistaa tomaattisadon myös ensikesäksi. Viherpeukaloiden hinta 6:lle taimelle oli 17,90 + postikulut 7,90. Lisäksi Viherpeukaloissa on nyt menossa arvonta, jossa voi voittaa matkan Madeiralle. Kaikki kilpailuun osallistujat voittavat lisäksi "ilmaisen" 12 euron kukkalahjan (edellyttää myös jonkin tuotteen tilaamista). Kilpailuun pääsee tästä.

Auringolle töitä

Viime lauantaina satoi taas suomalaisten tyrmistykseksi lunta. Koko päivän. Tämä oli jo kolmas (Annen kovin hataran muistin mukaan) lumisade tälle maaliskuulle ja jälleen jouduimme toistelemaan toisillemme vanhan kansan sanontaa: "Uusi lumi on vanhan surma". Sunnuntaina herättiin onneksi ihanaan auringonpaisteeseen ja aurinkoa riitti koko päiväksi, joten sanontakin näytti lunastavan lupauksensa.

Sunnuntai- aamun hangen kimallus ja auringon kirkastama taivas.

Rentouttavan viikonlopun virkistämänä vein taas kerran matot pihalle lumipesuun ja tarmonpuuskan sumentamana päätin lapioida terassimme esiin lumen alta. Melko pian jouduin luovuttamaan lumimassojen raivaamisen ammattilaiselle (aka aurinko armas).

Matonpesua terassilla (huomioi lumen taso aitaan nähden).

Metrinen kuoppa kaivettu, eikä vilaustakaan terassilaudasta! Oli muuten hyvää reeniä nakella lumet (asumattoman) naapuritontin puolelle =).

Maailma kuopan pohjalta kuvattuna.

Lumi voitti siis tämän erän 1-0, mutta se ei paljoa surettanut, sillä auringon kanssa liittoutuminen takaa, että loppupeleissä kuulun voittajajoukkueeseen ;-). Pettymykselle ei myöskään ollut sijaa siksi, että terassityömaani kulman takana vesi solisi iloisesti räystäästä ja seinän vierusta oli täysin lumeton. Veden räystäslaulu oli toivemusiikkia korvilleni!

Maata näkyvissä ja räystäästä soi ihana veden solina!

Odotan innolla, että pääsen Kalastajan vaimon tapaan postaamaan keväisiä kuvia krookuksista ja lumikelloista. Ja odottaminenhan aina palkitaan...

Key lime pie ja muita herkkuja

En ole muistaakseni koskaan maistanut Key (Westin) limepiirakkaa, mutta muhun iski hillitön himo saada kyseistä herkkua. Niinpä rakensin eilisen naistenillan ménun limepiirakan ympärille. Tarjolla oli lopulta limepiirakkaa kahteen tapaan (kondensoidusta maidosta tehty ja laktoosittomia tuotteita kaipaavia ajatellen maidoton limekiisselipohjainen versio), vihersalaattia, mozzarella-tomaatti tortilloita ja tonnikala-, katkarapu- tai parmankinkkutäytteisiä tortillarullia. Ruokajuomana oli kuohuviinin lisäksi Chileläinen Errazuriz Estaten Shiraz vuodelta 2009, joka sai mm. Koti ja Keittiölehden viinipalstalla löytö maininnan. Olen ennenkin maistellut noita Koti ja Keittiölehden löytö-viinejä, enkä ole kertaakaan pettynyt. Errazuriz sopi lehden luonnehdintojen mukaan myös erityisesti meksikolaiselle ruualle. Viini lunasti kyllä lupauksensa!

Key lime piirakka kondensoidusta maidosta.

Korianterilla maustetut katkarapu- ja tonnikalatortillarulla.

 

Piirakoista pidin ehkä enemmän kondensoidusta maidosta valmistetusta versiosta (se oli juustokakkumainen, mutta raikkaampi kuin varsinaiset juustokakut) sillä kiisseliversio oli ehkä turhan sitruksinen. Itse käytin kiisseliin tuorepuristettua mehua reilut 1,5dl ja lisäksi kahden limen kuoriraasteen ja se oli ehkä liikaa (ohje on työkaveriltani Sirpalta saatu aito jenkkiläinen ohje ja siinä mehu on mahdollisesti kaupasta ostettavaa limemehua, joka ei ehkä ole yhtä tujua kuin tuorepuristettu). Suosittelen jättämään ainakin toisen limen kuoren pois ja pidättäytymään 1,5dl mehua.

Alla ohjeet kumpaankin piirakkaan:

Key West lime pie

1 pkt (400g) pakastemurotaikinaa

Limettikiisseeli:

6 keltuaista

1 1/2 dl limettimehua (noin 6 limettiä)

1-2 pestyn limetin raastettu kuori

1 3/4 dl sokeria

7 rkl kylmää voita

Marenki:

4 valkuaista

1 dl sokeria

Tee ensin kiisseli. Mittaa keltuaiset, limettimehu ja

limetin kuoriraaste paksupohjaiseen kattilaan.

Lisää sokeri ja keitä keskilämmöllä koko ajan

sekoittaen, kunnes kiisseli paksuuntuu (8-10 min.)

Ota kattila liedeltä, lisää lusikallinen kylmää

voita kerraallaan koko ajan sekoittaen.

Jätä kiisseli jäähtymään.

Kauli sulanut taikina ja nosta voideltuun

piirakka- tai irtopohjavuokaan.

Kaada jäähtynyt kiisseeli pohjan päälle

ja paista 175 asteissa uunissa keskitasolla

20-30 min.

Vatkaa valkuaiset ja sokeri kovaksi,

kiiltäväksi vaahdoksi.

Ota piirakka uunista ja lusikoi marenki-

vaahto piirakan päälle. Jatka paistamista

vielä noin 10 min tai kunes marenki saa kauniin värin.

Key lime pie:

 Pohja:

3 1/2 dl hienonnnettuja Digestive keksejä

1 dl sulatettua voita tai margariinia

1 rkl sokeria

(itse tein 1 piiraan tapaan muropohjaan)

Täyte:

5 keltuaista

1 tlk (400g) kondensoitua makeaa maitoa

1 dl limeteistä puristettua mehua

1 rkl raastettua limetinkuorta

(Koristeluun:

kuohukermaa, tomusokeria, limetti ohuina viipaleina tai ohuiksi suikaleiksi leikattu limetin kuori)

Valmista murupohja sekoittamalla ainekset keskenään. Painele vielä lämmin seos tiiviisti piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Paista uunin keskitasossa 150°C:ssa 10 minuuttia, anna vuoan jäähtyä ritilällä. Nosta uunin lämpö 175°C:een. Vatkaa keltuaisia puhtaassa kuivassa kulhossa sähkövatkaimella, kunnes ne muuttuvat kuohkeammiksi ja sakeammiksi. Lisää tiivistemaito ja vatkaa edelleen, kunnes seos sakenee. Lisää limettimehu ja -kuoriraaste. Kaada seos piirasvuokaan. Kypsennä 10 minuuttia (uunin keskitasossa) ja jäähdytä ritilällä.Tämän jälkeen laita piiras pakastimeen kolmeksi tunniksi ja ota esille 15-20min ennen tarjoilua. (itse tein piiraan edellisenä päivänä ja pidin piirakkaa vain jääkaapissa ja hyvin onnistui (kuten kuvissa näkyi...)).

 

Irtiotto arjesta

Meillä vietettiin eilen naisten iltaa ja täytyy sanoa, että näin rentoutunut ja onnellinen en ole ollut aikoihin. Kiitos kaikille ihanille naisille seurasta! Minulle tuli alkuvuodesta polttava tarve järjestää illanistujaiset naisseurassa ja mietin tuolloin, että minkälaisten kissanristiäisten pohjalta voisimme juhlia. Juhlan aiheita ilmenikin sitten melkoinen liuta (mm. juhlimatta jääneet kolmikymppiset (jotka olivat 3v sitten), juhlimatta jääneet tuparit (muutto vuosi sitten), uuden terassin avajaisbileet (terassi valmistui elokuun lopulla), yksityisyrtittäjäksi ryhtyminen (lokakuulla), blogin perustaminen (tammikuussa) ja hännän huippuna viran vakinaistaminen (maaliskuun alussa 2011) ). Sinänsä pohdinta oli turhaa, koska juhlan aiheeksi riittää hyvin hyvät ystävät ja yhdessäolo ja se tuntuikin olevan meille kaikille tärkein juhlimisen aihe. Ilta aloitettiin PartyLite ja Friendtex tuotteita ihastelemalla ja loppuilta rentouduttiin ihanien naisten seurasta ja ruuasta sekä kuohuvasta nauttien. Ystäväpiirini on täysin hurahtanut PartyLiten kynttilöihin ja kynttilöiden ihastelu on meille tuttua hommaa, mutta edelleen suhteemme kyseisiin tuotteisiin on kovin intohimoinen. Vaatekutsut olivat itselleni uudempi tuttavuus ja täytyy sanoa, että vaatteiden kotishoppailu oli arvaamattoman mukavaa puuhaa! Hivenen itseäni hirvitti, kun useamman naisen kesken totesimme, että vaatteiden osataminen ei nykyisin enää ole kivaa, koska meillä ei ole aikaa shoppailla. Hui! Jatkossa täytyykin järjestää oikein kunnon shoppailupäivä hyvässä seurassa ja pitkän kaavan kautta sinkkuelämää hengessä. Vapaaehtoisia??

Ohessa naisenergiaa ysäri tyyliin: Shania Twain: Man I feel like a woman:

Mexmexiä Helsingissä

Ruokalinjalla jatketaan... Kuten jo aiemmin blogissa mainitsin, kävin ystäväni Saijan kanssa viime viikolla syömässä. Paikka oli suhteellisen uusi (joulukuussa avattu) meksikolainen ravintola Café de Nopal, joka siis tarjoaa aitoa Mexmexiä TexMexin sijaan. Ravintola ansaitsee ehdottomasti tulla esitellyksi blogissa!

Kyseessä on pieni kahvila, joka on avoinna arkisin klo 11-19 ja tarjoilee autenttista meksikolaista ruokaa. Paikan omistaa meksikolainen mies suomalaisen vaimonsa kanssa ja apuna häärii myös miehen sisko. Listalla on kolme eri pääruokaa ja jälkkäri. Lisäksi tarjolla on erikoiskahveja. Itse söin kanatortillan papu-chipotle kastikkeella. Saija söi jauheliha-peruna täytteisen tortillan, joka oli maustettu korianterilla ja limellä. Ruuat olivat makumaailmaltaan selkeitä perusmakuja kunnioittavia ja raikkaita. Omassa annoksessani oli tuoretta maukasta juustoraastetta sopivasti tuomaan makua, mutta annos oli kevyt verrattuna perinteiseen texmexiin juustokastikkeineen. Suurimman vaikutuksen teki itse käsintehdyt tortillaletut, joiden vuoksi ravintolakokemuksesta jäi päällimmäisenä mieleen pettymys kaikkia aiemmin syömiäni texmex ruokia kohtaan. Välittömästi nautittuani Café de Nopalin tortilloita hiipi makumuististani mieleen tavallisten tortillojen teollinen maku. Amarillot, Santa Fe ja Cantina Fest eivät voi koskaan enää täysin miellyttää minua elleivät ala itse valmistamaan tortilloitaan. Kovasti myös houkuttelisi kotona lättyjen tekeminen käsin seuraavaa texmex ateriaa varten...   

Eli seuraavan kerran Helsinkiin suunnatessanne käykäähän koemaistamassa kyseisen paikan antimia osoitteessa Lönnrotinkatu 9. 

Alla vielä linkit hesarin + eat.fi:n juttuihin ko kahvilasta:

http://www.hs.fi/nyt/artikkeli/Mexmex+peittoaa+texmexin/1135264046387

http://eat.fi/helsinki/cafe-de-nopa

Irtiotto arjesta

Kävimme tosiaan viime viikonloppuna koko perhe minilomalla Helsingissä. Pojat pääsivät päivälenkille Katajanokan upeisiin maisemiin ja joku paikallinen täti heti kyseli, että tavattiinko me jokin aika sitten häntä ja hänen kaniinimäyräkoiraansa. Mua nauratti ja teki mieli sanoa notta ei varppina, kun me ollaan kuules maalta. Salaa olin tyytyväinen, kun maalaisuus ei näkynyt päälle päin ;-)

Pojat jäivät sitten iltahoitoon Katajanokan Best Westerniin, joka on aiemmin toiminut vankilana. 

Me suunnattiin J:n kanssa kauppatorin kupeeseen Ravintola Raku Ya:an nauttimaan shampanja menu. Kävin vuosi sitten ystäväni Saijan kanssa nauttimassa samaisen setin ja olin todella tyytyväinen. Kyseisessä ravintolassa on todennäköisesti Helsingin parhaat sushit. Shampanja menu:n kuului alkupala sushien lisäksi väliruokana kampasimpukoita, pääruokana miekkakalaa ja jälkkärinä marjoja ja sabayon kastiketta. Ja tietenkin shampanjaa. Ruoka oli aivan erinomaista mutta viini+ruoka kombinaatio ei mielestäni yltänyt aivan viime vuoden (huippu) tasolle. Viime vuonna koin uskomattomia makuelämyksiä ko menua nauttiessani: viini yhdisti ruuan maut ja täydensi ruokaa joka ikisen ruokalajin kohdalla täydellisesti. Tänä vuonna samaan symbioosiin päästiin vain pää- ja jälkiruuan osalta. Mutta edelleen se elämys on kokemisen arvoinen, kun kulaus viiniä liuottaa ruuan maut ja levittää ne laajempaan suutuntumaan! Suosittelen kokeilemaan. Itse en samaista elämystä ole niin mieleenpainuvana saanut muualla kuin Raku Yassa.

Illan päälle nauttittiin vielä hotellin ravintola Jail Birdissä lasilliset olutta ja kuohuviiniä. Alla J:n taiteellinen näkemys minusta ko ravintolasta ;-)

Loppuilta vietettiin poikien kanssa hotellihuoneessa rentoutuen. Pojilla oli juhlan kunniaksi jäystettävänä poron ydinluut ja lisäksi meidän hotellireissuihin kuuluu perinne, että pojat pääsee käymään sängyssä (mikä ei tule kuuloonkaan kotona). Ruutu ei malttanut jättää luun jyrsimistä, mutta Karo poseerasi senkin edestä sängyn kuninkaana. 

Ruutu ydinluun kimpussa

Karo, the king of the king sized

Juoksentelua

Ihanaa, ulkona paistaa pitkän harmaan jakson (ja lumisaateen, yök!) jälkeen taas aurinko! Käytiin poikien (eli koirien) kanssa pihalla nauttimassa kevätsäästä. Kevät haisi poikien nokkaan siihen malliin, että meno oli sangen vauhdikasta. Etenkin Karo veti menemään uskomattomalla energialla ja tyylillä, joka muistutti Frendien Phoeben juoksutyyliä. Ja minä olin tikahtua naurusta!

Karon juoksunäytettä en valitettavasti saanut ikuistettua, mutta alla muistinvirkistykseksi Phoeben versio:

Ja tässäs potpuri samasta aiheesta.

Blogihiljaisuus rikottu

Oli pakko tulla rikkomaan tämä blogihiljaisuus, kun veljeni kertoi huolensa asian suhteen: rakas veli luuli, että päivitysten puuttuminen on merkki huonoissa fiiliksissä sujuneista päivistä, joita ei siis ole nyt eikä jatkossakaan tarkoitus blogiin kuvata. Mutta ei huolta! Hijaisuuden syynä on ollut se, että arki imaisi minut turhan tehokkaasti otteisiinsa (tällä hetkellä Annen arkeen kuuluu säännöllinen päivätyö, lisäksi lisätyötä iltaisin muutamana iltana kuukaudessa, ammattiin liittyvä laaja koulutus (johon liittyen etätehtäviä ja lähipäivät 2-3pvää/kk), tanssiharkat, koirien ulkoilutus ja hännän huippuna työn ohessa tehtävä väitöskirjatutkimus, joka vie kaiken vapaa-ajan viikonlopuilta). Eniten kiireeseen on vaikuttanut se, että aloitin vihdoin viime viikolla työskentelyni Helsingissä (1pvä/vko) 3 päivän perehdytyksellä. Otinkin sitten kaiken ilon irti Helsinki-päivistä mm. shoppailemalla (maanantaina), syömällä hyvin (raksun kanssa sushia tiistaina) ja tapaamalla ystäviä (Millan kanssa pullaa ja tyttöjen puhetta keskiviikkona ja Saijan kanssa Mex/Mexiä torstaina). Viikonloppuna tehtiin raksun ja poikien kanssa pikku miniloma Helsinkiin. Tällä viikolla juhlittiin naistenpäivän ja laskiaisen rinnalla J synttäreitä, keskiviikkona oli lisätöitä ja loppu ajan olen ottanut rennosti sohvalla realityä seuraten (oon koukussa Master chefiin, Top chefiin, Muodin huipulle ja (hävettää myöntää) Idols -sarjoihin)...


Mitä luulette, onkohan tuolla hiirulaisella myös ollut vähän kiire pysyä pupun vauhdissa mukana?

 Ja kun Master chefistä puhuttiin, alla linkki sipulinpilkkomisohjeeseen, jonka olisin kuvannut blogiini jossain vaiheessa, mutta ehtivät televisiossa ennen ;-)


Master chef 1- jakso kokonaisuudessaan. Sipulinpilkkomista 7:26 lähtien   Suosittelen niille, jotka ei mielestään vielä sipulia osaa pilkkoa =).