ja ennen kuin hyppäätte siellä kattoon ja kiljutte riemusta niin tää ei ollu the kosinta vaan jotain sinne päin. Ja itse asiassa se olin minä, joka kysyi tämän kriittisen kysymyksen. Sähköpostilla...
"Mietimme lisäksi minun tohtoritutkinto-opintojani ja sovimme, että teen tutkimussuunnitelman, jotta pääsen vihdoinkin ilmoittautumaan Turun yliopistoon tohtoritutkintoa suorittamaan. Tähän asiaan liittyen kysyisinkin Sinulta, että olisitko halukas tulemaan Jussin rinnalle toiseksi väitöskirjatyön ohjaajakseni? Jussi lupasi perustella valintaasi erityislupaa varten (ohjaajan pitäisi olla vähintään dosentti) ja puoltaa valintaasi. Itse olisin tosi onnellinen, jos suostuisit.
Mukavaa viikonloppua!
-Anne"
Mukavaa viikonloppua!
-Anne"
Tänä aamuna tuli sitten myöntävä vastaus. Kiitos Tuula! Arvatkaa vaan olenko onnellinen?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti