1-vuotias

Eilen meillä juhlittiin siis tyttö-jiin ensimmäisiä synttäreitä. Edellisen illan piknik ei jäänyt pelkäksi kilistelyksi ja maisemien ihailuksi, vaan muistimme poimia myös mustikat kakkuun. Tarjolla oli valkosuklaamousse täytekakku kotitekoisella mustikkahillolla, porkkanakakku muffinsseja ja tonnikala&kalkkuna pannareita ja salaattia.  Kakku maistui sankarille niin, että kakkua piti saada suuhun kaksin käsin (tai itsenäisesti kaksin käsin ja äidin lusikkakäsi vielä apuna). 

 

Ruuan päälle sankari pääsi touhuamaan pihalle ja näytti juhlavieraille taitonsa useammassa lajissa kuten terassituoleilla taiteilu (sis. kiipeily, esineiden pudottelu ja aikuisia huimaava kurottelu selkänojalta kohti erinäisiä esineitä ja leluja) potkuautolla pujottelu, taaperokärryllä tallustelu ja trampoliinilla töröttäminen. 

Eiliset juhlat olivat hyvin pienimuotoiset, koska isommat kaverijuhlat järjestettiin jo pari viikkoa sitten yhdessä tyttö-jiin (reilu pari viikkoa vanhemman) ystävän kanssa. Ja ennen kaverijuhlia nautimme ensimmäisen synttärikakun ja mokkapalat lasten serkkujen kanssa. Iso-jii ei voinut käsittää, että yhdet juhlat oli vielä            p a k k o  järjestää paristakin syystä:

1) eilen oli oikea syntymäpäivä

2) veljeni oli kylässä (eikä ollut juhlinut vielä yksivuotiasta)

3) ensimmäinen "serkku"kakku epäonnistui

4) en ollut leiponut kaverijuhliin kakkua ja kakku p i t ä ä  olla

5) koska juhlien järjestäminen on kivaa 

6) Ja koska ainut mutta oli pikkulapsiperheen ajanpuute

7) koska ensimmäinen syntymäpäivä on vain kerran elämässä 

Mutta nyt siis ihana tyttäremme on siirtynyt onnellisesti vauvanelämästä taaperon arkeen. Ja voi että hän on nauttinut! Sankarittarena paistatteleminen oli kivaa, ja kiva oli esiintyä tänään neuvolassa ja äidin työpaikalla isona tyttönä. Kälätystä on riittänyt koko päivän!

Kiitos kaikille kanssamme juhlineille ja tyttöjiitä muuten muistaneille. Ja onnea vielä rakas yksivuotiaani!