Sivut

torstai 24. maaliskuuta 2011

Sarastus

Satuin viime viikolla muutaman kerran pihalle siihen aikaan aamusta, kun aurinko nousee ja värjää taivaan vaaleanpunaiseksi. Ihastelimme postilaatikolla yhdessä naapurin Katin kanssa tuota kaunista hetkeä ja myöhemmin vielä ikuistin tuon vaaleanpunaisen hetken viime tingassa. Kuva ei tee maisemalle oikeutta, mutta kertoo kuitenkin enemmän kuin edeltävät sanat. 



Alla vielä muutamia vanhoja auringonlaskukuvia:




Onneksi maailma aina välillä muistuttaa meitä kauneudestaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit piristää päivää!